Muistaako joku vielä Aidan? Tämän yksinkertaisen myynnin ja markkinoinnin peruskehikon. Yksinkertaisuudessaan se toimii tässä ajassa paremmin kuin koskaan aiemmin! Kyse on oleelliseen keskittymisestä.
Japanilainen haiku on kolmen rivin mittainen aforismimainen runo. Haikun struktuuri pakottaa ajatuksen kiteytymään ja usein se myös pakottaa heittämään ensimmäisiä (päivänselviä) ideoita roskiin, jotka jäävät usein muuten jumittamaan luovan ajattelun tielle.
Haiku koostuu tavuista. Rajallisella määrällä tavuja pitäisi kiteyttää oleellinen. Kokeilepa – sinulla on käytössä kolme riviä, joissa tavuja ensimmäisellä rivillä viisi, toisella seitsemän ja kolmannella viisi.
Jotkut braintrainerit jumppaa aivojansa keksimällä arkielämän tilanteista ja tuntemuksista tällaisia runoja ihan vaan huviksi sekä toki siinä sivussa parantaakseen omaa ymmärrystään itsestä ja nykyhetkestä.
Aida-malli tarjoaa struktuurin. Aidassa lähdetään ajatuksesta, että haluttuun päämäärään mennään vaiheittain ikään kuin rappusia pitkin. Ensimmäinen maininta Aida-mallista lienee 1921 C.P.Russell:n artikkelissa, jossa hän kertoo ”law of association”:ista, jossa Russell antaa muistisäännön sanojen awareness, interest, desire, action ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan Aida.
Ensimmäinen askel on olla kohderyhmän tietoisuudessa. Toinen on olla kiinnostava. Kolmas olla haluttava ja viimeisenä funnelin päässä on myynti, kanta-asiakkuus ja tyytyväinen asiakas.
Tämän neliportaisen haikun voima on siinä, että se auttaa hahmottamaan mille myynnin tai markkinoinnin portaalle olet kohdentamassa toimenpiteitä. Tuo menttaalifunneli pakottaa myös pitkäjänteiseen työhön, koska se lähtee ajatuksesta, että perustan on oltava kunnossa. Lisäksi malli on niin yksinkertainen, että se jopa toimii! Esimerkiksi Konstniekan näkövinkkelistä tämän blogin tarkoitus on lisätä tietoisuutta. Mikäli sinun näkövinkkelistäsi tämä blogi tarjoaa ruokaa ajatuksillesi on meillä win-win -tilanne.
Suunniteltaessa myynnin tukitoimenpiteitä, joita yleisesti myös markkinoinniksi kutsutaan ajatuksen tiivistämisestä ja resurssien oikeasta kohdentamisesta ei liene haittaa. Alkuun on tietysti syytä tutkia, kuinka tunnettuja olemme kohderyhmässämme ja kuinka meihin suhtaudutaan? Olemmeko yritys, jolle tarjouspyyntö heitetään muodon vuoksi vai varteenotettava vaihtoehto? Mikäli olemme tehneet kauppaa ennenkin, onko asiakas sitoutunut meihin?
Kun olemassa olevat ja haluttavat asiakkaat osataan pisteyttää oikein ja heihin suunnata juuri oikea määrä rahaa, rakkautta ja aikaa on lopputulos kaikkien kannalta parempi. Vai mitä mieltä olet? Pidetäänkö kanta-asiakkaista huolta b-to-b maailmassa kuukausittaisella meilikierroksella? Keino ei ole huono, mutta soveltuu portaikossa hieman alemmalla askeleilla oleville asiakkaille.
Taas vähän rönsyilee, mutta en malta olla kirjoittamatta struktuuriin liittyen yhden aikamme kuuluisimman kirjailijan ohjetta kirjoittamisesta. Stephen King kirjoitti Kirja kirjoittamisesta nimisen kirjan. Kirjassa King kehottaa pureutumaan yksityiskohtiin jos ajatus jumittaa. Jos haluaisin kirjoittaa trillerin Savonlinnasta voisin alkaakin lähestymään valikoimalla yhden tietyn kohteen, vaikka kaupungintalon, sieltä vanhan osan, entisen tyttölyseon, Olavinkadun puoleisen nurkan, tiilen joka on irronnut ja tippunut ruusupuskan viereen toukokuiselle nurmikolle, josta se nostaa Marko ja suuntaa katseen yläkerran ikkunaan… no taisit jo saada juonen päästä kiinni.
Ja vinkkinä. Aidan avulla voit myös listata nykyiset markkinointitoimenpiteesi ja nähdä oletko panostanut oikeisiin asioihin oikeassa mittasuhteessa. Näihin perusfundamentteihin pitää porautua syvälle silloin kun siihen ei taloudellisesti olisikaan suurta tarvetta, koska viiden vuoden päästä tilanne voi olla hyvin erilainen. Palovaroitinkin on täysin turha peli mikäli talo ei pala.