Kauan sitten yksi asiakkaani tituleerasi minua nimikkeillä myyntimentalisti ja puhelinhypnotisoija. Tuohon jälkimmäiseen en lähde, mutta ensin mainittua olen roikottanut parisen vuotta tittelinäni ihan vaan siitä syystä, että se on asiakkaan sanomaa ja siksi parempi tittelinä kuin moni muu.
Ei tuo sama vaan eräs toinen asiakkaani muistaa muistuttaa minua aika-ajoin siitä, että on hienoa mennä Konstniekan alustamiin tapaamisiin, koska tietää oikeasti olevansa toivottu vieras tapaamisella. Asiakkaani asiakkaalta olen kuullut palautetta, että olipa upeaa, kun joku pysäytti ja osasi tuoda oikeasti olennaisen esiin keskustelussa. Näki hieman vaivaa etukäteen, keskittyi siihen mistä keskusteltiin ja antoi vielä proaktiivisesti ideoita. Ilman, että meillä oli vielä asiakassuhdetta.
Oli kiva saada palautetta (kiitos Markku, nimi ehkä muutettu).
Sattui tuona samaisena alkusyksyn iltana, että tulin katsoneeksi viitisen minuuttia eduskunnan kyselytuntia. Oppositiosta, olikohan joku kokoomuslainen vai persu en muista kumpi, kysyi ministeri Kiurulta ärhäkkänä kiperän kysymyksen tietäen, että kyselytunti televisioitaisiin. Kysymys oli hyvä, esitystä oli valmisteltu ja aihe ärhäkän kipakka asiakysymys (ei ollut esiintymiskoulutus mennyt hukkaan). Mutta sitten mitä seuraavaksi tapahtui ei ollutkaan enää huomioitu. Ministeri vastasi ja samaan aikaan kysymyksen kysyjä lörpötteli vieressä istuvan edustaja kollegansa kanssa. Häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mitä ministeri puhui. Ja tämä suorassa televisiolähetyksessä (joskin ei kovin suositussa heidän onneksi).
Minulla on sellainen käsitys, että jossain vaiheessa aiemmin meillä oli vielä sellaisia asioita kuin käytöstavat. Osa meistä jopa kykeni menemään ulkokuorta pidemmälle eli empatian puolelle. Astumaan toisen saappaisiin. Kuuntelemaan. Jos tunnistit itseäsi edes hivenen tuosta niin lohdutuksen sanana voin kertoa, että kaikki tuo (niin kuin myyminenkin) on opittavissa oleva taito meille ihan kaikille. (Varokaa vaan supermyyjät – paikkanne on vaarassa, kun porukka hiffaa tämän).
Kokeilepa seuraavan kerran myyntitilanteessa. Kuuntele. Anna toiselle tilaa. Ole hetki hiljaa. Saatat yllättyä. Ja sitten niille, jotka ovat lukeneet näin pitkälle ja kokevat pettyneensä ja lukeneensa turhaan, koska eihän ole minun asia myydä mitään. Pidä tuo ajatus, kaksi korvaa ja yksi suu, mielessä kun perustelet kala-, kalja-, treeni-, konsertti- tms. reissua kaveriporukalla vaimollesi seuraavan kerran (tai tyttöjen iltaa miehellesi). Onnea vaan, jos vielä kuvittelet, ettet myy mitään!
Tällä pohjustuksella saitkin varmaan jo jonkinlaisen käsityksen vastauksesta otsikon kysymykseen – mitä on myyntimentalismi – se on kuuntelua, asiakkaan lukua ja hyvin vähän puhetta. Ja siksi paljon tuloksia.
Jos myyntivalmennukset tai asiakashankinta palvelumme kiinnostavat niin käy tutustumassa niihin www.konstniekka.fi
Anssi Sairanen, BDR